Helppo kysymys, mutta laaja ja monitahoinen aihe – kysymys, johon ei ole yksiselitteistä vastausta. DevOps käsitteenä nimittäin ei tarkoita mitään tiettyä työkalua, tiimiä, toimintatapaa tai muuta sellaista. DevOps on ennemminkin ajattelutapa – ideologia, joka lähtee liikkeelle ohjelmistokehityksen ja koko organisaation kulttuurista, eli tavasta tehdä asioita, ja vaikuttaa kaikkeen tekemiseen mikä ohjelmistokehitykseen liittyy, myös bisnespuolella.

DevOps-toimintamallin perusideana on siirtyä laajoista, harvoin (esimerkiksi kerran tai kaksi vuodessa) tehtävistä tuotantoonvienneistä pieniin hallittuihin asennuksiin joita tehdään parhaimmillaan useita kertoja päivässä, tarpeen mukaan. Jotta tämä onnistuisi, pitää viimekädessä koko organisaation bisneksestä ja vaatimusmäärittelystä prosesseihin, järjestelmäarkkitehtuuriin, infrastruktuuriin ja varsinaiseen ohjelmistokehitykseen ja testaukseen tukea ketterää DevOps-pohjaista toimintamallia.

Monesti DevOpsin ajatellaan liittyvän pelkästään asennusten ja vastaavien prosessien automatisointiin jollain tähän sopivalla työkalulla. Tämä on kuitenkin vain yksi vähimmäisvaatimuksista DevOps-toimintamallin mukaiselle ohjelmistokehitykselle. Onnistunut DevOps-hanke vaatii koko organisaation tuen. Parhaimmillaan näin voidaan saavuttaa merkittävää tehokkuutta koko ohjelmistokehitysprosessissa:

Yllä on listattu vain muutamia ajatuksia DevOps-mallin hyödyistä. Käytännössä DevOps-mallin noudattaminen on vähimmäisvaatimus modernille, skaalautuvalle pilvipohjaiselle ohjelmistokehitykselle. DevOps-käytäntöjen noudattaminen myös ohjaa kokonaisuutena laadukkaampaan lopputulokseen ohjelmistokehityksessä, ja sitä kautta myös paremman lisäarvon tuottamiseen loppukäyttäjille.

Jussi Lehtiniemi
Cloud Architect, Full stack developer, konsultti.