Keskisuomalainen – Puolueetonta vaalikonetekniikkaa

Kun kevään eduskuntavaalit lähestyvät, alkaa jälleen mietintä siitä, ketä pitäisikään äänestää. Yhden vastauksen tähän kysymykseen antavat vaalikoneet, joita Webscale on toteuttanut jo usean vuoden ajan. Mediatalo Keskisuomalaisen eri medioiden vaalikoneet avataan maaliskuun alussa ja tulospalvelu vaali-iltana.

Webscale toteuttaa Mediatalo Keskisuomalaisen vaalikoneet ja vaalitulospalvelun kevään eduskuntavaaleihin. Yritys on vastannut vaalikoneen teknisestä suunnittelusta ja toteutuksesta.

− Vaatimuksina oli, että vaalikoneen tulee olla skaalautuva, responsiivinen ja tietoturvallinen. Lisäksi vaalikoneen käyttäjäkunnassa on paljon iäkkäitä käyttäjiä, joten helppokäyttöisyys ja esteettömyys ovat tärkeitä kriteereitä, kertoo projektin toteutuksesta vastannut Senior Cloud Architect Hannu-Pekka Hakamäki Webscalesta.

”Webscale on ketterä kehitystalo. Ostavan asiakkaan kannalta tärkeitä ovat olleet tehokkuus, joustavuus ja ohjelmiston muokkaus lennosta testien perusteella”

Tampereen yliopistossa tekeillä olevan Vaalikoneet 2020 -tutkimuksen mukaan vaali- ja ehdokaskoneita käytetään osaksi ajanvietteenä, mutta myös omien äänestyskantojen varmistamiseen. Nuorille ne näyttäytyvät puolestaan paikkana, josta voi kätevästi etsiä ehdokasta.

Mediatalon toimitukselle vaalikone toimii myös sisällöntuotannon apuna. Palvelun tuleekin tuottaa lisäarvoa sekä lukijalle että toimitukselle.

− Vaalikonekysymyksillä tehdään myös tiettyjä journalistisia linjauksia, miten esimerkiksi vaalien ehdokkaista saadaan erot esille. Lukijalle palvelu auttaa puolestaan perustelemaan, miksi kannattaa äänestää, Etelä-Suomen Median sisältöjohtaja Silja Tenhunen toteaa.

Tenhusen mukaan vaalikoneella on kolme perustehtävää. Se kertoo mistä vaaleissa on kyse, miksi kannattaa äänestää ja lisäksi tuottaa tietoa siitä, mitä eroja puolueilla ja vaaliehdokkailla on.

− Erityisen tärkeää onkin saada vaalikone työkaluksi auttamaan ihmisiä innostumaan vaaleista, Tenhunen painottaa.

Perinteisen ehdokasvertailun lisäksi vaalikoneen käyttäjät voivat rajata puolueita, joiden ehdokkaista etsitään parhainta vastaavuutta. Lisäksi käyttäjät voivat katsoa, miten ehdokkaan vastaukset suhteutuivat omiin vastauksiin, sekä tarkastella sopivinta ja epäsopivinta puoluetta.

Ketterä kehitystalo ja kokenut vaalikonetoimittaja

Mediatalo Keskisuomalaiselle Webscale suunnitteli ja toteutti ensimmäisen vaalikoneratkaisun vuoden 2018 presidentinvaaleihin. Silloin vaalikonetoimittajan valintaan päädyttiin hyvien suositusten kautta.

− Webscale on ketterä kehitystalo. Ostavan asiakkaan kannalta tärkeitä ovat olleet tehokkuus, joustavuus ja ohjelmiston muokkaus lennosta testien perusteella, sisältöjohtaja Silja Tenhunen toteaa.

Samoilla linjoilla on Mediatalo Keskisuomalaisen tekninen projektipäällikkö Jutta Iistamo-Javanainen

− Webscalella oli vahvat asiakas- ja vaalikonereferenssit ja realistinen tarjous, joka vastasi tarpeitamme. Kilpailutimme vaalikoneen toteutuksessa muutamaa suomalaista IT-palvelutarjoajaa. Loppumetreillä saimme vinkin Webscalesta, joka tuli mukaan kilpailutukseen ja meni myös muista kirkkaasti ohi, Iistamo-Javanainen kertoo.

Webscalen Senior Cloud Architect Hannu-Pekka Hakamäen mukaan asiakkaan aiemmin käytössä ollut vaalikone ei täyttänyt nykyaikaisia käytettävyys- ja suorituskykyvaatimuksia.

− Kun tulimme rakentamaan vaalikonetta, projekti onnistui todella hyvin. Sen jälkeen saimme kyselyitä myös muilta, joiden olemassa olevat tai muiden kehittämät vaalikoneet eivät täyttäneet nykyaikaisen vaalikoneen teknisiä vaatimuksia, Hakamäki kertoo.

Esimerkiksi skaalautuvuus mobiiliin, eli responsiivisuus on ollut isossa roolissa suunnittelun alusta asti.

− Jopa 70 prosenttia katsoo tuloksia vaali-iltana mobiililaitteilta. Vaalikoneen ja tulospalvelun mobiiliteknologian ja responsiivisuuden osalta Webscalella on paljon osaamista ja kokemusta, Silja Tenhunen toteaa.

Puolueetonta vaalikonetekniikkaa

Ohjelmistokehittäjän osalta vaalikoneiden puolueettomuus turvataan niin, että Webscalessa ei oteta kantaa vaalikoneiden toimitukselliseen sisältöön, vaan yrityksessä keskitytään vain tekniseen puoleen. Projektissa mukana olevilla työntekijöillä ei myöskään saa olla sidonnaisuuksia, eivätkä he saa olla ehdoilla vaaleissa.

− Toimitus ja toimittajat ovat ammattilaisia ja tietävät, mitkä ovat ajankohtaisia ja ihmisiä kiinnostavia aiheita, Hakamäki kertoo.

Mediatalo Keskisuomalaisen vaalikone avautuu maaliskuun alussa. Vaalisunnuntai on 14. huhtikuuta, joten kyseessä on noin kuuden viikon intensiivinen vaalikoneprojekti, jota on toki edeltänyt myös muutaman kuukauden tekninen toteutus. Tässä vaiheessa on määritelty mm. vaalikoneen tekniset vaatimukset, laskenta-algoritmit, logiikka, pilviarkkitehtuuri, kuormituskapasiteetti ja vaalikoneen tietoturvaan liittyvät kysymykset.

Hakamäen mukaan vaalikoneen toteutus on myös aina täysin uniikki konsepti. Siihen liittyy paljon erilaisia sidosryhmiä puolueryhmistä journalisteihin.

− Meillä vaalikoneosaaminen on kertynyt orgaanisesti tehdessä. Huomattavaa apua on ollut siitä, että me ymmärrämme ongelmakenttää paljon paremmin kuin ne, joilla ei ole alasta kokemusta. Kokemuksemme avulla osaamme ottaa eri sidosryhmien tarpeet hyvin huomioon jo ennalta.

Vaalikonetoimittajan on tärkeää osata ottaa huomioon vaalikoneiden suuri kuormittuminen, jota aiheutuu varsinkin silloin kun ihmiset tekevät ehdokasvertailua ja päätöksiä.

− Eli aika usein viime tingassa ennen äänestystä, Hakamäki hymyilee.

− Suurin kävijäpiikki on äänestyssunnuntaita edeltävänä lauantaina. Myös vaalikonepalvelun avaus on aina iso piikki, Silja Tenhunen vahvistaa.

Miksi vaalikoneet sitten ovat niin suosittuja? Hannu-Pekka Hakamäen mukaan ihmisillä ei nykymaailmassa ole välttämättä hirveästi aikaa seurata kovin aktiivisesti ehdokasasettelua ja poliittista mainontaa.

− Vaalikone on hyvin kätevä tapa saada jonkinlainen käsitys eri ehdokkaista ja varsinkin sellaisista vaaliehdokkaista, jotka tulevat uusina henkilöinä poliittiselle kentälle. Vaalikone antaakin helpon tavan tutustua ehdokkaiden poliittisiin mielipiteisiin ja asenteisiin, Hakamäki summaa.

Kuvat: Johanna Erjonsalo