Blogi

Mitä saavutettavuus on? Termi ei välttämättä ole kaikille tuttu, joten tässä nopea määritelmä sovelluskehityksen näkökulmasta: saavutettava sovellus on sellainen, jota pystyy käyttämään mahdollisimman kirjava joukko eri kykyisiä ihmisiä. Jokaisella tulisi olla yhtäläiset mahdollisuudet käyttää palveluita riippumatta siitä, mitä aisteja tai vuorovaikutuskeinoja hänellä on käytössään. IAAP-järjestön CPACC-sertifiointi tarjosi kattavan kokonaisuuden vammaisuudesta, toimintarajoitteista ja ihmisten arjessaan kohtaamista esteistä.

Vaalikoneilla on Suomessa lähes 30 vuoden historia ja niitä käytetään kotimaassamme erityisen paljon. Vaalikoneilla on suuri merkitys etenkin nuorten äänestyskäyttäytymiseen ja tulevaisuudessa niiden merkityksen arvioidaan kasvavan entisestään. Webscalella on pitkä kokemus vaalikoneiden suunnittelusta ja toteutuksesta. Kokemus on tuonut myös näkemystä siitä, millainen on hyvä vaalikone ja millaisia asioita esimerkiksi vaalikysymysten laatimisessa kannattaa ottaa huomioon. Ota selvää, mitä asioita jokaisen olisi hyvä tietää vaalikoneista! 1. Vaalikoneilla on pitkä historia Vaalikoneilla on maailmalla pitkät perinteet. Yleisradio julkaisi vaalikoneen Suomessa EU-vaalien yhteydessä vuonna 1996 eli 27 vuotta sitten. Maailman ensimmäisen verkkosivun julkaisusta oli tällöin kulunut vain 5 vuotta. Ylen pitkäaikaista toimittajaa Erkki Vihtosta pidetään vaalikoneen isänä, sillä hän keksi idean vaalikoneesta yrittäessään kehittää A-studion tuoreille nettisivuille uutta sisältöä. [Varho, 2016] Inspiraatio syntyi vuoden 1996 Yhdysvaltain presidentinvaaleista ja CNN:n nettisivuilla olleesta interaktiivisesta kyselystä, jossa oli koostettu ehdokkaiden puheista ja mielipiteistä lyhyt kysymyspatteri. Kyselyyn vastaamalla äänestäjä sai tietää, kumpi ehdokkaista oli lähempänä omia vastauksia. Tästä poiketen A-studion vaalikoneessa pyydettiin ehdokkaita vastaamaan vaalikoneen kysymyksiin suoraan itse ja sitten verrattiin kansalaisten vastauksia ehdokkaiden vastauksiin. Tämä Vihtosen keksimä vaalikoneen perusidea on vielä tänäkin päivänä sama. Yleisradion ensimmäinen vaalikone saattoikin olla paitsi Suomen, mahdollisesti myös koko maailman ensimmäinen verkossa toimiva vaalikone. [Varho, 2016] Ylen pilotin jälkeen muut mediat ja toimijat seurasivat ideaa nopeasti perässä. Maailman ensimmäisiin vaalikoneisiin lukeutuu myös Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssin koordinoima Nuorten vaalikone. Se julkaistiin ensimmäistä kertaa myös vuonna 1996 Harava-nimellä. Nuorten vaalikone on perinteisesti koonnut yhteen nuoria koskettavia kysymyksiä ja teemoja. [Allianssi, 2023] Kiintoisa fakta on, että molemmat jo vuosikymmenten ajan vaalikoneita toteuttaneet toimijat ovat tällä hetkellä Webscalen asiakkaita. Eduskuntavaaleihin 2023 toteutetut vaalikoneet löydät Allianssin osalta täältä ja Ylen osalta täältä . Vaalikoneiden kansainvälinen historia ulottuu vain hieman suomalaisia vaalikoneita pidemmälle. Ensimmäisenä vaalikoneena alan tutkimuksessa on nostettu Alankomaiden StemWijzer-sovellus. Se toteutettiin valtakunnallisena verkkoversiona vasta vuonna 1998, mutta printtiversio alkoi ilmestyä lehdissä jo 1980-luvun loppupuolella. [Borg & Koljonen, 2020] 2. Vaalikoneissa on hiottu prosessi Vaalikoneiden taustalla on yleensä monien kuukausien suunnittelu- ja toteutustyö. Ennen kuin vaalikone aukeaa suurelle yleisölle, vaalikoneen tarjoaja miettii ja päättää kysymykset ja ominaisuudet, joita vaalikoneessa on. Tämän jälkeen kutsutaan ehdokkaat vastaamaan vaalikoneen kysymyksiin. Ehdokkaille on suunniteltu vaalikoneeseen oma käyttöliittymä; ehdokaskone, jossa ehdokkaat pääsevät täyttämään oman profiilin vaalikoneeseen. Webscalella ehdokkaiden apuna toimii oma ammattitaitoinen ehdokastuki, joka varmistaa vaalikoneen toimivuuden ehdokkaille. Ehdokastuen toiminnasta voit lukea lisää täällä . Ehdokkaiden vastausajan jälkeen vaalikoneet avataan yleisölle yleensä 1-2 kuukautta ennen vaaleja. Varsinainen äänestäjille suunnattu vaalikone on kaikille näkyvä palvelu, jossa äänestäjät voivat vastata samoihin vaalikysymyksiin, mihin ehdokkaat ovat vastanneet ja löytää siten itselleen sopivan ehdokkaan. 3. Vaalikoneissa kysymyksenasettelut ovat tärkeitä Vaalikoneen kysymyksiä laadittaessa on tärkeää huomioida kysymysten selkeä muotoilu ja kysymysten määrä. Tyypillisin virhe vaalikoneissa on liian suuri kysymysmäärä, mikä ei houkuttele ehdokkaita eikä sen enempää äänestäjiä vastaamaan vaalikoneen kysymyksiä loppuun asti. Webscalella on kokemuksen kautta opittu, että yleensä hyvä kysymysmäärä vaalikoneissa on n. 10-30 kysymystä. Webscalen seniorikonsultin Hannu-Pekka Hakamäen mukaan: “ Hyvä kysymysmäärä on ehkä liian subjektiivinen, sillä esimerkiksi pikavaalikoneessa noin 10 kysymystä on hyvä määrä, mutta 20-30 on määrä, jolla saadaan esiin tarpeeksi eroja ehdokkaiden välille, kuitenkin niin että vaalikoneen täyttäminen ei ole liian työlästä tai aikaaa vievää loppukäyttäjille. ” Kysymysten lisäksi kannattaa miettiä tarkkaan myös vastausvaihtoehtojen määrää. Esimerkiksi monivalintakysymyksissä vastausvaihtoehtoja kannattaa olla maksimissaan 6-7 kappaletta. Vaalikoneet mahdollistavat erilaisten kysymystyyppien käytön ja tällä hetkellä vakiintuneimpia kysymystyyppejä ovat kyllä/ei, monivalinta, prioriteettilista sekä Likert -asteikko. Käytetyin kysymystyyppi “Likert-asteikko” on vastausasteikko, jolla selvitetään mielipide-eroja. Vastaajat arvioivat asenneväittämiä viisiportaisella asteikolla, jonka vastausvaihtoehdot ovat esimerkiksi: täysin eri mieltä jokseenkin eri mieltä ei samaa eikä eri mieltä jokseenkin samaa mieltä täysin samaa mieltä Useat vaalikoneet laskevat käyttäjän ja ehdokkaan valintojen etäisyyttä toisistaan viisiportaisella asteikolla. Aluksi jokainen ehdokas on käyttäjälle yhtä sopiva, mutta etääntyy tästä sen mukaan, montako pykälää vastaukset eroavat toisistaan. Hakamäen mukaan: “ Kysymystyypeistä likert-asteikolla toteutetut väittämä -kysymykset ovat helpoin ja tutuin käyttäjille ja siksi niitä kannattaa suosia. Myös muita kysymystyyppejä voi lisätä tuomaan mielenkiintoa koneeseen (esim. monivalinta), mutta näitä ei kannata olla liikaa, sillä niihin vastaaminen on työläämpää ja vie enemmän aikaa loppukäyttäjiltä. ” Toimiva vaalikonekysymys pitää lisäksi olla helposti ymmärrettävä, jolloin se kannattaa muotoilla mahdollisimman selkeästi, ettei sitä voi tulkita usealla eri tavalla. Vaikeaselkoisuus aiheuttaa haittaa sekä ehdokkaille että konetta käyttäville äänestäjille ja molempien pitäisi pystyä ymmärtämään kysymys samalla tavalla. [Laakso, 2023] Yleensä kysymys kannattaa tiivistää mahdollisimman lyhyeksi ja ytimekkääksi. Tämän lisäksi vaalikoneissa voi usein lisätä kysymyksen yhteyteen selitteen, jossa voi avata kysymyksen taustoja vielä enemmän. 4. Vaalikoneissa suomalaiset ovat kärkikäyttäjiä Vaalikoneita käytetään Suomessa erityisen paljon ja Suomi onkin yksi vaalikoneiden kärkimaista, kun käyttäjämäärät suhteutetaan äänioikeutettujen määrään. Vuonna 2019 pidetyissä eduskuntavaaleissa oli tarjolla 22 erilaista vaalikonetta [Borg & Koljonen, 2020] ja tämän kevään 2023 eduskuntavaaleissa on avattu myös jo lähemmäs 20 vaalikonetta. Tampereen yliopiston politiikan tutkijat Sami Borg ja Kari Koljonen pitävät yhtenä suosion syynä suomalaista ehdokaskeskeistä vaalijärjestelmää. Suomessa on käytössä vaalijärjestelmä, jossa ehdokkaan äänestäminen on pakollista. Äänestäjä äänestää suoraan sitä henkilöä, jonka hän tahtoo saada valituksi. Tämän takia vaalikoneet ovat yleensä ehdokasvaalikoneita, jotka jäsentävät ehdokkaiden mielipiteitä ja niiden eroja. Monissa muissa maissa vaaleissa äänestetään vain puoluetta, jonka takia vaalikoneet jäsentävät puolueiden välisiä eroja. [Borg & Koljonen, 2020] Valtakunnallisten vaalien lisäksi vaalikoneita käytetään paljon myös esimerkiksi edustajisto- tai valtuustovaaleissa. Yhdistykset, liitot ja erilaiset järjestöt kaipaavat yhä enemmän omiin vaaleihinsa avuksi vaalikoneen, joka helpottaa ehdokkaiden esittelyä äänestäjille. Webscale tarjoaakin myös pienemmille toimijoille vaalikoneen kustannustehokkaasti helppokäyttöisenä vaalikonepalveluna. 5. Vaalikoneilla on suuri merkitys nuorille Vaalikoneilla on tutkitusti suuri merkitys erityisesti nuorten äänestyskäyttäytymiseen. Vaalikoneet aktivoivat nuoria äänestämään ja vaikuttavat nuorten ehdokasvalintoihin. Tampereen yliopiston politiikan tutkijoiden Sami Borgin ja Kari Koljosen tekemän tutkimuksen mukaan vaalikoneet ovat suomalaisnuorten tärkein äänestyspäätösten tietolähde. [Borg & Koljonen, 2020] Borgin ja Koljosen Käyttöliittymä vaaleihin -tutkimuksessa selvitetään vaalikoneiden käyttöä vuoden 2019 eduskuntavaaleissa sekä vuoden 2018 presidentinvaaleissa. Tutkimuksen mukaan “ alle 30-vuotiaista vastaajista joka toinen katsoi, että vaalikoneet olivat lisänneet heidän kiinnostustaan äänestämiseen ja yli puolet heistä sanoi, että vaalikoneiden ehdokassuositukset olivat vaikuttaneet omaan äänestyspäätökseen. ” Lähes puolet (47 %) nuorista äänestäneistä kertoi vaalikoneiden vaikuttaneen ratkaisevasti tai melko paljon omaan puoluevalintaan ja jopa 69 prosenttia oli sitä mieltä, että vaalikoneilta saaduilla tiedoilla oli ollut hyvin tai melko tärkeä merkitys siihen, ketä äänesti vuoden 2019 eduskuntavaaleissa. [Borg & Koljonen, 2020] Ylen teettämästä vaalisisältöjen vaikuttavuutta vuoden 2021 kuntavaaleissa tutkivasta tutkimuksesta käy ilmi, että 61 prosenttia 18–29-vuotiaista suomalaisista kertoo etsineensä Ylen sisällöistä tietoa vaaleista ja 44 % sai Ylen vaalikoneesta apua ehdokkaan valinnassa. [Ylen tiedote, 2021] Vuoden 2021 kuntavaaleissa Ylen vaalikonetta käytti 77 % nuorista. [Ylen tiedote, 2021] Nuoret käyttävät siis tutkitusti vaalikoneita eniten. Nuorten ja opiskelijoiden lisäksi vaalikoneista ovat eniten hyötyneet väestöryhmät, joiden into osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan on keskimääräistä vähäisempää. Tällaisia ryhmiä ovat tutkijoiden Borg ja Koljonen mukaan matalammin koulutetut ja työttömät. [Borg & Koljonen, 2020] 6. Vaalikoneet kehittyvät tulevaisuudessa Tulevaisuudessa yhä useampi, nuori tai vanha, hakee itselleen sopivia ehdokkaita vaalikoneiden avulla. Näin ollen vaalikoneiden merkitys ja vaikutus äänestyskäyttäytymiseen tulee kasvamaan entisestään. Todennäköisesti vaalikoneet ovat tulevaisuudessa myös entistä monipuolisempia. Ehdokkaat tulevat epäilemättä käyttämään enemmän aikaa vaalikoneiden huolelliseen täyttämiseen sekä oman monipuolisen ehdokasprofiilin luomiseen. Vaalikoneiden tulevaisuus riippuu Tampereen yliopiston tutkijoiden mukaan paljolti median elinvoimaisuudesta. Mikäli median resurssit kutistuvat, vaalikoneidenkin kehitys voi pysähtyä ja journalismi voi taantua tulosten referoinniksi. Vaalikonekysymykset ovat olleet tähän mennessä pääosin relevantteja ja tarjonneet äänestäjille apua äänestämistä koskeviin valintoihin, mutta tulevaisuutta saattaa myös uhata kysymyksenasettelujen motiivien hämärtyminen. Tutkijat eivät poissulje sitä, että tulevaisuuden vaalikoneissa painottuisivat politiikkakysymysten sijaan esimerkiksi viihdyttävät kysymykset ja oheissisällöt, joiden avulla saataisiin nostettua vaalikoneiden kävijämääriä. [Borg & Koljonen, 2020] Lähteet: [Allianssi, 2023] https://nuorisoala.fi/palvelut/demokratiakasvatus-ja-osallisuus/nuorten-vaalikone/ , Luettu 17.2.2023. [Borg & Koljonen, 2020] Sami Borg & Kari Koljonen, Käyttöliittymä vaaleihin, https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/123860/978-952-359-026-7.pdf?sequence=2 , Luettu 8.3.2023. [Laakso, 2023] Ville Laakso, Yle, https://yle.fi/a/74-20020699 , Luettu 10.3.2023. [Varho, 2016] Esko Varho, Yle, https://yle.fi/a/3-9115786 , Luettu 17.2.2023. [Ylen tiedote, 2021] https://yle.fi/aihe/a/20-10001299 , Luettu 17.2.2023.

Webscalen palveluvalikoimasta löytyvä Vaalikone-palvelu ja ehdokastuki auttavat yrityksiä ja muita toimijoita tuottamaan laadukkaita vaalikoneita, jotka vastaavat sekä ehdokkaiden että äänestäjien tarpeisiin. Tänä syksynä Vaalikone-palvelu on ollut aktiivisessa käytössä seurakuntavaalien alla. Seuraavan kerran koneet hyrähtävät käyntiin vielä suuremmalla mittakaavalla kevään 2023 eduskuntavaaleja varten. Usein hieman näkymättömämpään rooliin jäävällä ehdokastuella on keskeinen rooli vaalikoneen toimivuuden takaamisessa. Tukipalvelumme neuvoo ja auttaa ehdokkaita kaikissa vaalikoneen täyttämiseen ja profiilin luontiin liittyvissä kysymyksissä. Vaalikoneet ovat merkittävä työkalu ehdokkaille ja äänestäjille Vaalikoneiden merkitys jatkaa kasvuaan Suomessa. Me suomalaiset harjoitamme demokratiaa monilla yhteiskunnan osa-alueilla ja hallinnon tasoilla, minkä johdosta vaaleja on lukumäärällisesti paljon. Samalla ihmisillä on kuitenkin nyky-yhteiskunnissa entistä vähemmän mahdollisuuksia ja intoa tehdä työlästä taustatutkimusta valistuneen äänestyspäätöksen eteen. Puolueiden ja ehdokkaiden kirjo on Suomessa moninainen, mutta samalla ne ovat tulleet lähemmäksi toisiaan. Pitkät listat ehdokkaita ja puolueiden välisten suurten eroavaisuuksien hälveneminen tekevät ehdokkaan valinnasta äänestäjälle entistä haastavampaa. Näitä taustoja vasten vaalikoneiden suosio on kasvanut viimeisen 20 vuoden aikana: ne tarjoavat ehdokkaille tasavertaisen mahdollisuuden kantojensa esittelyyn sekä auttavat äänestäjiä rajaamaan sopivia ehdokkaita suuristakin pooleista. Vaalikoneessa täytettävä profiili mahdollistaa ehdokkaan oman persoonallisuuden ja näkemysten kattavan esittelyn - profiiliin voi kirjallisesti perustella vastauksiaan, lisätä linkkejä sosiaalisen median profiileihin sekä ladata valokuvan lisäksi jopa videoklippejä. Tampereen yliopiston vuonna 2020 julkaiseman tutkimuksen mukaan yksi vaalikoneiden suurimmista anneista on se, että ne mahdollistavat kaikille ehdokkaille tasavertaisesti näkyvyyttä ja alustan, jolla tuoda kantojaan esille. Esimerkiksi myös pienemmillä kampanjabudjeteilla operoivat tai vaikkapa ensimmäistä kertaa ehdolle asettuvat ehdokkaat pystyvät vaalikoneiden ansiosta näyttäytymään äänestäjille äärimmäisen matalalla kynnyksellä. Myös me Webscalella näemme tämän yhtenä Vaalikone-palvelun keskeisenä vahvuutena. On kuitenkin olennaista pitää mielessä, että vajavaisesti täytetyt profiilit heikentävät näkyvyyttä ja vaalikoneen optimaalista toimintaa. “Vaalikone on yhtä hyvä kuin siellä olevien ehdokkaiden määrä”, toteaa Webscalen toimitusjohtaja Tero Kauhanen. On siis tärkeää, että käyttökokemuksesta jää myönteinen mielikuva, jotta ehdokkaat täyttävät vaalikoneita mielellään jatkossakin. Webscalen ehdokastuki työskentelee positiivisen käyttökokemuksen ja tasavertaisuuden varmistamiseksi Vaalikoneen saavutettavuus takaa monenlaisista lähtökohdista tuleville ehdokkaille yhtäläiset mahdollisuudet tuoda näkemyksensä äänestäjien tietoisuuteen. Meidän tulee kuitenkin varmistaa, että kaikki halukkaat ehdokkaat pystyvät täyttämään profiilinsa onnistuneesti vaalikoneeseen. Jotkut tarvitsevat tässä enemmän tukea kuin toiset. Seurakuntavaalien ehdokastuessa tuli kuitenkin hyvin esille, kuinka tässä prosessissa kaikenlaisilta ehdokkailta nousee laaja skaala kysymyksiä ja tukitarpeita profiilin täyttämisen eri vaiheissa. Tasavertaisuuden toteutumisessa keskeistä on esimerkiksi se, etteivät kenenkään tietotekniset valmiudet estä vaalikoneeseen osallistumista. Me ehdokastuessa pyrimme kuromaan tätä kuilua umpeen. Epäilemättä yleisin saamamme tukipyyntö liittyy valokuvan lataukseen. Pintapuolisesti yksinkertaiselta vaikuttava tehtävä on itse asiassa varsin ongelmallinen tänä päivänä, sillä kuvien tiedostomuotoja ja -kokoja löytyy laidasta laitaan ja vielä pellollekin. Valokuva on vaalikoneessa äärimmäisen keskeisessä roolissa, sillä luonnollisesti ehdokas jää äänestäjille paremmin mieleen mikäli nimeen on saanut yhdistettyä myös kasvot. Niinpä me ehdokastuessa ratkomme päivittäin ison pinkan kuvien lataamiseen liittyviä ongelmia. Tämän tapausluokan lisäksi yleisiä ovat esimerkiksi vaikeudet kirjautua palveluun ja jatkaa aikaisempien vastausten täydentämistä. Vaalikoneen merkitys ehdokkaille tulee hyvin esille siinä vaiheessa, kun ehdokasprofiilien muokkausperiodi on tulossa päätökseensä. Tukipalvelun postilaatikko tulvii yhteydenottoja samalla otsikolla tai jollain sen variantilla: “ovatko vastaukseni varmasti teillä tallessa?”. Vaalikone on ehdokkaille tärkeä työkalu ja niiden huolelliseen täyttämiseen käytetään paljon aikaa. Vaalikoneita on usein myös paljon tarjolla - erityisesti valtakunnallisten vaalien aikaan - mikä tekee niihin vastaamisesta ehdokkaille varsin työlästä. Näin ollen on tärkeää, että mikäli tarve tuelle tai ihan vain vastausten tallentumisen tuplachekkaukselle nousee, siihen on nopeasti apua tarjolla. Ehdokastuessamme pyritään varmistamaan, että juuri kyseisen vaalikoneen käytöstä jää positiivinen mielikuva, ja että jokaisella ehdokkaalla on ollut mahdollisuus osallistua tähän suomalaisen demokratian keskeiseen työvälineeseen. Toisaalta tukipalveluun kilahtelevat yhteydenotot ovat myös meille erittäin tärkeä palanen laadunvarmistuksessa ja palvelujen kehittämisessä. Näillä mietteillä suuntaamme innolla kohti ensi kevään eduskuntavaaleja ja vaalikoneita. - Anni Kirjoittaja työskentelee Webscalella ehdokastuessa ja opiskelee valtiotieteitä Helsingin yliopistossa.

Keväällä 2022 Webscalessa aloittaneet palvelukoordinaattori Henni Heikkilä, konsultti Johan Stenroth ja Lead Developer Tommi Hännikkälä jakavat tunnelmiaan ensimmäisiltä työviikoilta. Kaikkia kolmea yhdistää työskentely Vaalikone-palvelun parissa – mutta jokaisella on omanlainen toimenkuvansa. Tutustu henkilöihin ja heidän tarinoihinsa! Henni Hennin (kuvassa oikealla) rooliin palvelukoordinaattorina kuuluu vastata Vaalikone-palveluiden tuesta ja asiakaspalvelusta. Hän on varmistamassa asiakastyytyväisyyttä, ja vaalien aikana hänen […]